Minusta
Hei! Olen Maaria, sosionomi Uudeltamaalta. Valmistuin Laurea-ammattikorkeakoulusta vuonna 2023.
Tieni sosiaalialalle ei ole ollut suoraviivainen. Olen aikaisemmalta koulutustaustaltani diplomi-insinööri, ja työskentelin yliopistosta valmistuttuani vuosien ajan paikkatiedon parissa. Ajan kanssa mielessäni kuitenkin kypsyi ajatus, etten haluaisi viettää koko uraani silloisella tiellä. Lopulta kaipuu ihmisläheisempään ammattiin sai minut kääntämään uuden sivun elämässäni: hain vuonna 2020 Laurea-ammattikorkeakoulun Otaniemen kampukselle, jossa pääsin aloittamaan sosionomiopinnot tutkinto-opiskelijana saman vuoden syksyllä.
Haaveilen työstä, jossa minulla olisi mahdollisuus päästä aidosti vaikuttamaan muiden hyvinvointiin. Intohimoni tehdä hyvää muiden hyväksi kumpuaa henkilökohtaisesta historiastani: olen kokenut aikuisiällä mielenterveyden haasteita. Toisaalta olen myös saanut apua ja kasvanut haastavien kokemusten myötä ihmisenä. Koenkin omakohtaisten kokemusten opettaneen itselleni laaja-alaista näkemystä mielen hyvinvointiin vaikuttavista tekijöistä, rohkeutta mennä uusia asioita kohti ja kykyä uuden omaksumiseen.
Erilaiset mielenterveyden haasteet koskettavat meistä monia jossain vaiheessa elämää. On tutkittu, että mielenterveyden haasteet muodostavat tänä päivänä merkittävän syyn sairauspoissaoloille (Kela 2020). Työterveyslaitoksen (2022) mukaan hoitamattomina mielenterveyden haasteet voivat johtaa mielenterveyden häiriöiden kehittymiseen, pitkittyneisiin poissaoloihin ja jopa työkyvyttömyyteen. Näen, että paras tapa tarttua mielenterveyden pulmiin olisi puuttua oireisiin ennaltaehkäisevästi, ennen ongelmien kärjistymistä. Tätä työtä toivoisin pääseväni toteuttamaan tulevaisuudessa.
Mielen hyvinvoinnin ohella olen erityisen kiinnostunut traumojen vaikutuksesta kokonaisvaltaiseen hyvinvointiimme. Traumat ovat inhimillisiä, ja jokainen meistä kohtaa elämänsä aikana omaa turvallisuuttamme horjuttavia tilanteita. Kousa (2021) on kuvannut, että trauman synnyttämä turvattomuus voi pesiytyä myös työyhteisöihin. Traumainformoitu lähestymistapa merkitsee traumatietouden valjastamista turvallisuuden luomiseen yksilö- ja yhteisötasolla. Tämä voi esimerkiksi auttaa meitä luomaan työyhteisöjä, joissa työntekijät ovat enemmän yhteydessä sisäiseen maailmaansa, tekevät enemmän arvojensa mukaisia valintoja ja voivat paremmin. Olen syventänyt osaamistani traumainformoidusta lähestymistavasta sosionomiopintojeni aikana opinnäytetyön sekä LAB-ammattikorkeakoulun opintojakson kautta.
Tulevalla urallani tähtään siihen, että voisin olla omalta osaltani rakentamassa parempaa, inhimillisempää ja mielen hyvinvointia tukevaa työelämää. Unelmatyössäni voisin kuvitella itseni esimerkiksi asiantuntijana yrityksessä tai muussa organisaatiossa, tukien ja kehittäen työyhteisön tai -yhteisöjen työhyvinvointia.
Kiinnostuitko? Sivun ylälaidasta voit navigoida muihin osioihin, joissa avaan enemmän osaamistani. Löydät tarvittaessa yhteystietoni Yhteydenotto-sivulta.
Lähteet
Kela 2020. Mielenterveyden häiriöistä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu jatkuu jyrkkänä. Kelan Tutkimusblogi 29.1.2020. Viitattu 7.7.2022.
https://www.kela.fi/-/mielenterveyden-hairioista-johtuvien-sairauspoissaolojen-kasvu-jatkuu-jyrkkana
Kousa, P. 2021. Traumatietoisuus organisaation kulttuurisena vahvuutena. Blogikirjoitus 12.8.2021. Viitattu 2.3.2023.
https://www.ihminenihmiselle.com/ammatillinen-kyvykkyys/traumatietoisuus-organisaation-kulttuurisena-vahvuutena/
Työterveyslaitos 2022. Mielenterveyden häiriöt ja työ. Viitattu 7.7.2022.
"Olen hiljalleen alkanut kasvaa minuksi.
Miten hyvältä se tuntuu."